Viisi asiaa, jotka jokaisen johtajan tulisi tietää tekoälystä

1. Tekoäly ei ole uutta

Tekoäly ei ole uutta, mutta generatiivisen tekoälyn viime vuosien kehitysaskeleet ovat mullistaneet kaiken. Koneiden älykkyyttä on pohdittu jo tuhansia vuosia, ja nykyisen tekoälyn pohjan luoneita neuroverkkoja ja koneoppimista on kehitetty jo 1950-luvulta alkaen.

Generatiivisen tekoälyn kannalta suuri kehitysaskel otettiin vuonna 2017 kun Googlen tutkijat julkaisivat tutkimuksen "Attention Is All You Need" jossa kuvattiin ns. transformer-mallia koneoppimisessa. Malli teki luonnollisen kielen käsittelystä aiempaa merkittävästi tehokkaampaa ja laadukkaampaa, mikä puolestaan mahdollisti valtavien tietomassojen hyödyntämisen koneoppimisessa.

Modernit laajat kielimallit (LLM = Large Language Models) ovat syntyneet hyödyntämällä niiden koulutuksessa kaikkea mahdollista ihmisten generoimaa dataa, esim. käymällä läpi internetistä löytyvä tieto. Lopputuloksena on generatiivinen tekoäly, jonka käytettävissä on valtava tietomassa, ja joka pystyy tuottamaan käyttäjälleen laadukkaita vastauksia esimerkiksi tekstin, kuvan, videon tai äänen muodossa.

Tämäkin valtava tietomäärä on kuitenkin rajallinen. Tämän vuoksi yksi esimerkki uudemmista kehityssuunnista on SLM-malli (Self-Rewarding Language Models) jossa tekoälyä hyödynnetään myös kielimallin opetuksessa käytettävän tiedon generoinnissa. Tämä mahdollistaa kielimallin jatkuvan parantamisen ja mukauttamisen ilman, että tarvitaan uutta ihmisen tuottamaa dataa. Tämä on merkittävä askel kohti autonomisempia ja itseään parantavia tekoälyjärjestelmiä.

2. Tekoäly tulee kaikkialle

Generatiivinen tekoälyn uskotaan olevan uusin yleinen teknologia, joka tulee leviämään kaikkialle ja vaikuttamaan kaikkeen. Ihmiskunnan historiassa aiempia vastaavia yleisteknologioita ovat olleet esimerkiksi sähkö ja internet. Nämä teknologia ovat levinneet käyttöön läpi koko yhteiskunnan, vaikuttaen ihmisten toimintaan siinä määrin että tänä päivänä olisi hankala kuvitella elämää ilman niitä.

Tekoäly ei vielä ole vastaavassa asemassa kuin esim. internet, mutta kovaa vauhtia kehittymässä samaan suuntaan. Tekoälyä hyödynnetään jo nykyisin monissa jokapäiväisissä palveluissa, esimerkiksi navigointipalveluissa kuten Google Maps, kasvojen tunnistuksessa mm. puhelinta avattaessa, tekstinkorjauksessa, hakupalveluissa, verkkokaupassa, pankkitoiminnassa ja terveydenhuollossa.

Generatiivisen tekoälyn kehitys on avannut aivan uusia mahdollisuuksia tekoälyn hyödyntämiselle monelle toimialalle. Monia asiantuntijatöitä on pitkään pidetty sellaisina, joiden toteuttamiseen tullaan aina tarvitsemaan ihmisiä. Tällaisia töitä ovat esim. lääkärin työt, lakiasioiden hoito, visuaalinen suunnittelu, tekstintuotanto ja ohjelmointi. Tänä päivänä tekoäly pystyy todistettavasti vähintäänkin laadukkaasti avustamaan asiantuntijaa kaikissa näissä tehtävissä.

3. Tekoäly lisää tehokkuutta ja avaa uusia mahdollisuuksia

Tekoälyn hyödyntämisessä yrityksen liiketoiminnassa on useita eri tasoja ja vaiheita. Ensimmäinen luonnollinen lähestymiskulma on nykyisen toiminnan tehostaminen tekoälyn avulla. Useissa eri työtehtäviin liittyvissä tutkimuksissa on todettu kuinka tekoälyä omassa työssään hyödyntävä työntekijä voi tehostaa omaa suoritustaan merkittävästi.

Esimerkiksi Boston Consulting Group:in ja usean yliopiston yhteistyössä toteuttamassa tutkimuksessa todettiin tekoälyä hyödyntävien konsulttien olevan huomattavasti tuottavampia kuin konsulttien jotka eivät tekoälyä hyödynnä. Tekoälyä hyödyntävät konsultit suorittivat tehtäviä keskimäärin 12,2 % enemmän ja 25,1 % nopeammin, ja tulokset olivat yli 40 % laadukkaampia.

McKinseyn tutkimuksen puolestaan toteaa tekoälyn vaikuttavan kaikkiin toimialoihin, ja ennustaa suurimman taloudellinen potentiaalin olevan asiakaspalvelutoiminnoissa, markkinoinnissa, ohjelmistotuotannossa ja tuotekehityksessä. Asiakaspalvelutoimintojen osalta generatiivisen tekoäly voi lisätä tuottavuutta jopa 30–45 prosentilla. Markkinointitoimintojen tuottavuus voi puolestaan parantua 5–15 prosentilla. Tekoälyn vaikutus ohjelmistotuotannon tuottavuuteen arvioidaan vaihtelevan 20-45 prosentin välillä. Tuotekehityksessä generatiivisen tekoälyn tuottavuuden parantamisen potentiaalin arvioidaan olevan 10–15 prosentin välillä. Esimerkiksi biotieteissä ja kemianteollisuudessa tekoäly voi nopeuttaa uusien lääkkeiden ja materiaalien kehittämistä.

Tekoälyn merkittävää tuotantoa tehostavaa vaikutusta ohjelmistokehityksessä tukee myös MIT:n, Microsoftin ja Githubin toteuttama tutkimus Github Copilotin hyödystä ohjelmointityössä. Tässä tutkimuksessa todettiin tekoälyä hyödyntävien kehittäjien suorittavan ohjelmointitehtävänsä 55,8 % nopeammin kuin kehittäjät jotka eivät tekoälyä hyödyntäneet. Tehokkuuden lisäyksen ohella tutkimukset ovat osoittaneet myös tekoälyä hyödyntäneiden työntekijöiden työtyytyväisyys ja tekoälypohjaista asiakaspalvelua saaneiden asiakkaiden asiakastyytyväisyys ovat parantuneet. Joten kaikki osapuolet voittavat.

"Tekoäly ei korvaa kaikkia työntekijöitä, mutta ne työntekijät jotka osaavat käyttää tekoälyä voivat korvata ne jotka eivät osaa."

Jos lähellekään näiden tutkimusten suuntaisia tehokkuushyötyjä saadaan tuotua laajalle osalle yritysten henkilöstöä, on helppo ennustaa merkittävää ajansäästöä ja mahdollisuuksia suunnata vapautuvaa aikaa paremmin lisäarvoa tuottavaan työhön.

Näissä muutamissa esimerkeissä lähestytään asioita nykyisten toimintamallien optimoinnin näkökulmasta. Se millaisia uusia palvelumahdollisuuksia tai kokonaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia tekoäly mahdollistaa laajasti eri toimialoilla toimiville yrityksille on vielä hyvin alkuvaiheessa. Varmaa on kuitenkin se, että tällaisia täysin uusia mahdollisuuksia tulee avautumaan, sellaisia joita ei vielä osata ajatellakaan.

Ne yritykset, jotka lähtevät hyvissä ajoin pohtimaan ja testaamaan tekoälyn mahdollisuuksia ovat todennäköisemmin niitä jotka saavat ensimmäisenä siirrettyä kasvaneen tehokkuuden hyödyt kilpailutilanteeseensa, ja niitä jotka ovat parhaissa asemissa havainnoimaan ja innovoimaan myös täysin uusia tekoälyn mahdollistamia liiketoimintoja.

4. Tekoälyn käyttöön liittyy riskejä

Kun tekoäly tulee yhä tärkeämmäksi osaksi liiketoimintaa, on oltava tarkkaan tietoinen myös sen mahdollisista riskeistä. Nämä riskit vaihtelevat eettisistä ongelmista ja tietosuojaongelmista mahdollisiin oikeudellisiin ja lainsäädännöllisiin seurauksiin. Näiden riskien ymmärtäminen ja aktiivinen hallinta ei ainoastaan suojaa organisaatioita, vaan voi myös parantaa tekoälytekniikoiden tarjoamia etuja.

Yksi suurimmista riskeistä liittyy tekoälyjärjestelmien eettiseen käyttöön ja mahdollisiin ennakkoluuloihin. Tekoälymallit voivat vahingossa säilyttää koulutusmateriaaleissa ilmeneviä ennakkoluuloja tai käyttäytyä epäeettisesti, mikä voi johtaa mainevaurioihin ja luottamuksen menettämiseen käyttäjien ja työntekijöiden keskuudessa. Tekoälymallien monimutkaisuus tuo mukanaan uusia tietoturva-riskejä. Tekoälyn toiminta voi edellyttää pääsyä yrityksen erilaisiin tietojärjestelmiin, mikä kasvattaa mahdollisuuksia tietomurroille. Yrityksen omalla tiedolla päivitettyjä malleja voidaan puolestaan yrittää varastaa, tai manipuloida virheellisen datan avulla tuottamaan vääriä vastauksia.

Tekoälyä koskeva lainsäädäntö kehittyy edelleen, mikä jättää monia vastuukysymyksiä avoimeksi. Tämä epävarmuus edellyttää ennakoivaa lähestymistapaa tekoälykäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi olemassa olevien ja odotettujen lakien kanssa.

Tekoälyn mahdollisuudet automatisoida tehtäviä herättää huolta työpaikkojensiirtymisestä ja ihmisten taitojen heikkenemisestä. Johtajien on suunniteltava näitä muutoksia huolellisesti, tasapainotettava tehokkuusetuja mahdollisten yhteiskunnallisten haittojen kanssa ja varmistettava, että työntekijöiden taidot mukautuvat ja ovat merkityksellisiä tekoälyyn perustuvassa tulevaisuudessa.

Tekoälytyökalujen saatavuuden parantuessa niiden käytön hallitseminenorganisaatiossa on kasvava haaste, kun huomattava määrä työntekijöitä käyttää tällaisia työkaluja ilman valvontaa voi johtaa odottamattomiin seurauksiin. Siinä missä edellä kuvatut seikat ovat pääosin organisaatiotason asioita, on hyvä tiedostaa se, että yksilötasolla jo todennäköisesti käytetään tekoälytyökaluja. Monet työntekijät ovat varmasti testailleet tekoälytyökaluja kuten ChatGPT, tai käyttävät niitä päivittäin. Tällainen tekoälyn hyödyntäminen oman työn tehostamisen ja oppimisen kannalta on suotavaa, mutta kuten edellä on kuvattu tuo mukanaan myös riskejä.

Tässä tilanteessa on tärkeää käsitellä asiaa avoimesti ja luoda organisaation sisälle ohjeistuksia tekoälyn käytölle, jotta tekoälyn käyttöä voidaan tukea samalla mahdollisia riskejä minimoiden. Tästä näkökulmasta kannattaa ainakin seuraavat kaksi perusasiaa tehdä selväksi organisaatiossa; Tekoälyn antamiin vastauksiin ei kannata sokeasti luottaa. Tekoälyllä on tapana hallusinoida, eli tuottaa uskottavalta vaikuttavia vastauksia jotka eivät kuitenkaan pidä todellisuudessa paikkaansa. On siis tärkeää ymmärtää, että tekoälyn tuottamat vastaukset tulee aina ihmisellä tarkistaa ja arvioida. Toinen seikka on se, ettei mitään yrityksen liikesalaisuuksien piiriin tai henkilötietoihin liittyvää saa syöttää näihin työkaluihin.

Konkreettisesti asiaan voi tarttua päivittämällä tietosuojakäytänteet ja tekoälyn käytön eettiset ohjeistukset, ja huolehtimalla siitä, että nämä asiat ovat koko henkilökunnalla tiedossa. Tekoälyriskien aktiivisen hallinta ja ennakoiva asenne edellyttää lisäksi tekoälyn riskienhallinnan yhdistämisen laajempiin organisaatiotoimiin, lakistandardien noudattamisen varmistamiseen ja eettisen tekoälyn käytön kulttuurin edistämiseen.

5. Tekoälyn mahdollisuuksiin kannattaa alkaa tutustua nyt

Sekä haasteita että mahdollisuuksia on paljon. Tekoäly-asiat kehittyvät nopeaa vauhtia, uusia työkaluja ilmestyy markkinoille päivittäin ja vanhat työkalut kehittyvät jatkuvasti saaden uusia tekoälypohjaisia ominaisuuksia. Tässä tilanteessa voisi tuntua perustellulta odottaa sitä, että kehityksen ja markkinoiden ja työkalujen tilanne rauhoittuu ja vasta sitten ryhdytään pohtimaan tekoälyn soveltamisen mahdollisuuksia omassa yrityksessä.

Mitään rauhoittumisen merkkejä ei kuitenkaan ole tällä hetkellä näköpiirissä, päinvastoin. Useat tutkimukset ennustavat tekoälymarkkinoiden kasvavan globaalisti kymmenillä prosenteilla vuosien 2023 ja 2030 välillä. Esimerkiksi Grand View Research ennustaa 37,3 prosentin yhdistettyä vuotuista kasvuvauhtia kyseiselle ajanjaksolle. Ennusmerkit siis viittaavat siihen, että tekoäly tulee vaikuttamaan kaikkiin eri toimialoihin, osaan nopeammin ja voimakkaammin, ja toisiin hivenen hitaammin.

Tässä tilanteessa onkin tärkeää ryhtyä pohtimaan tekoälyn mahdollisuuksia jo nyt. Mitä nopeammin tekoälytyökaluihin tutustumisen aloittaa, ja ryhtyy pohtimaan mahdollisuuksia joita nämä työkalut omassa liiketoiminnassa voisivat avata, sitä valmiimpi yritys on tunnistamaan ne kohdat ja hetket omassa liiketoiminnassa joiden kohdalla tekoälyn hyödyntäminen kannattaa aloittaa. Johtuen tekoälyn kaikkialle laajenevasta luonteesta, on todennäköistä, että omien kilpailijoiden joukossa on jo yrityksiä jotka näitä asioita pohtivat ja kannattaakin arvioida sitä kuinka isoja riskejä liittyy siihen jos tekoälyn tuomat kilpailuedut valuvat pelkästään kilpailijoille.

Johtopäätös

Olemme nyt suuren murroksen äärellä, ja siihen varautuminen kannattaa aloittaa heti. Onneksi tietoa ja työkaluja on runsaasti tarjolla, joten alkuun on helppo päästä.